Lakritsi herättää suomalaisissa vahvoja tunteita, ja moni miettii, kuinka paljon tätä perinteistä makeista voi syödä huolella. Kysymys lakritsin ja terveyden yhteydestä nousee esiin varsinkin silloin, kun puhutaan verenpaineesta, raskaudesta tai päivittäisistä herkuttelutottumuksista – ja tutkimustieto antaa asiaan selkeitä, joskin usein väärinymmärrettyjä vastauksia.
Mitä lakritsissa on – glykyrritsiini pähkinänkuoressa
Lakritsin erityismaku ja sen terveyskeskustelu juontavat juurensa lakritsikasvin juuresta saatavaan glykyrritsiiniin. Tämä yhdiste on makeudeltaan moninkertainen sokeriin verrattuna, ja se antaa aidolle lakritsille sen tunnusomaisen, hieman kirpeän pohjamaun.
Glykyrritsiiniä käytetään sekä makean lakritsin että suolalakritsin, eli salmiakin, valmistuksessa – salmiakissa siihen yhdistyy ammoniumkloridi eli salmiakkisuola. Suomen ja laajemmin Pohjoismaiden lakritsikulttuurin erityispiirteitä ja historiaa on käsitelty tarkemmin artikkelissa lakritsin historiasta ja suosiosta Suomessa.
Mitä tutkimus sanoo lakritsin ja verenpaineen yhteydestä
Glykyrritsiinin vaikutusta elimistön nestetasapainoon ja verenpaineeseen on tutkittu jo vuosikymmenten ajan, ja tutkimusnäyttö on tässä kohden varsin yhtenäistä. Suurina määrinä ja pitkäkestoisesti nautittuna glykyrritsiini voi vaikuttaa elimistön kaliumtasapainoon ja nostaa verenpainetta, koska se häiritsee tiettyjen stressihormonien hajoamista maksassa.
Tämän vuoksi EU:n elintarvikelainsäädäntö edellyttää, että tuotteet, joissa glykyrritsiinipitoisuus ylittää tietyn rajan, on merkittävä pakkaukseen erillisellä varoituksella. Käytännössä tämä näkyy monissa lakritsituotteissa mainintana siitä, että runsas nauttiminen ei sovi kaikille, ja että erityisesti kohonneesta verenpaineesta kärsivien ja raskaana olevien kannattaa olla tuotteen kanssa maltillisia. Tämä ei tarkoita, että tavallinen lakritsipussi olisi vaarallinen – kyse on nimenomaan pitkäaikaisesta ja runsaasta käytöstä.
Suolalakritsi vai makea lakritsi – onko erolla väliä
Suolalakritsin ja makean lakritsin ero on suomalaisille tuttu, mutta ulkomaisille usein hämmentävä yhdistelmä. Ammoniumkloridi, joka antaa salmiakille sen pistävän maun, ei itsessään liity glykyrritsiinin verenpainevaikutukseen – kyse on kahdesta eri ainesosasta, jotka usein esiintyvät samassa tuotteessa.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että sekä makea lakritsi että suolalakritsi voivat sisältää glykyrritsiiniä vaihtelevissa määrissä valmistajasta ja reseptistä riippuen. Pakkausmerkinnät kertovat tästä luotettavimmin, eikä maun perusteella – onko kyseessä kuminanaakkonen, viinilakritsi vai perinteinen lakritsikaramelli – voi päätellä glykyrritsiinipitoisuutta. Erilaisista salmiakkityypeistä ja makuyhdistelmistä kerrotaan lisää artikkelissa salmiakista Suomessa.
Yleinen myytti: onko musta lakritsi terveellisempää kuin muut karkit
Yksi sitkeimmistä väärinkäsityksistä on ajatus, että lakritsi olisi jotenkin ”luonnollisempi” tai kevyempi valinta muihin karkkeihin verrattuna, koska se mielletään perinteiseksi ja vähemmän prosessoiduksi herkuksi. Tämä ei pidä paikkaansa. Lakritsi on siinä missä maitosuklaakin tai hedelmäkarkitkin makeinen, jonka sokeripitoisuus voi olla yhtä korkea kuin muissa karkkityypeissä.
Toinen yleinen väärinkäsitys on, että kaikki musta tai tumman värinen karkki sisältäisi automaattisesti glykyrritsiiniä. Todellisuudessa markkinoilla on paljon lakritsinmakuisia tuotteita, joissa aito lakritsijuuriuute on korvattu aromeilla – näissä glykyrritsiiniin liittyvä keskustelu ei edes koske tuotetta samalla tavalla. Ainesosaluettelo pakkauksen kyljessä on ainoa luotettava tapa selvittää, mistä tuotteesta on kyse.
Kenen kannattaa olla erityisen tarkkana
Elintarviketurvallisuusviranomaisten ohjeistuksissa nousee toistuvasti esiin muutama ryhmä, joiden kannattaa kiinnittää lakritsin syöntiin tavallista enemmän huomiota:
Kohonneesta verenpaineesta kärsivät – glykyrritsiinin tunnettu vaikutusmekanismi koskee juuri verenpainetta, joten runsas ja säännöllinen aitoa lakritsijuurta sisältävän lakritsin syönti ei ole tässä ryhmässä suositeltavaa.
Raskaana olevat – useissa tutkimuksissa on tarkasteltu runsaan lakritsinkäytön yhteyttä raskauden aikana, minkä vuoksi maltillisuutta suositellaan erityisesti tässä elämänvaiheessa.
Munuaisten toimintaan liittyvistä sairauksista kärsivät – kaliumtasapainon häiriöt voivat korostua, jos munuaisten toiminta on jo valmiiksi heikentynyt.
Näissäkään ryhmissä ei ole kyse siitä, että lakritsi pitäisi kokonaan välttää, vaan siitä, että kohtuus ja pakkausmerkintöjen lukeminen kannattaa ottaa tavaksi.
Käytännön vinkkejä kohtuulliseen lakritsin nauttimiseen
Kohtuudella nauttiminen ei vaadi monimutkaisia laskutoimituksia, vaan muutamaa yksinkertaista tapaa:
Lue pakkausmerkinnät, jos syöt lakritsia toistuvasti – varoitusmerkinnän sisältävät tuotteet on tarkoitettu satunnaiseen, ei päivittäiseen nauttimiseen.
Vaihtele karkkivalikoimaa. Irtokarkkihyllyltä löytyy lakritsin rinnalla hedelmäkarkkeja, marmeladeja ja vaahtokarkkeja, joissa glykyrritsiiniä ei ole lainkaan – tämä on kätevä tapa hajauttaa nauttimista.
Jos olet erityisryhmässä mutta et halua luopua lakritsin mausta, kannattaa tutustua vaihtoehtoihin, joissa glykyrritsiinipitoisuus on ilmoitettu matalaksi tai jotka on valmistettu ilman aitoa lakritsijuurta. Sokerittomien makeisten valmistuksesta ja makeutusaineiden käytöstä kerrotaan tarkemmin artikkelissa sokerittomista makeisista.
UKK
Voiko tavallista lakritsipussia syödä turvallisesti?
Kyllä, satunnainen ja kohtuullinen lakritsin syönti sopii valtaosalle ihmisistä. Huomiota kannattaa kiinnittää lähinnä säännölliseen ja runsaaseen käyttöön, erityisesti jos kuuluu riskiryhmään kuten kohonneesta verenpaineesta kärsiviin.
Onko suolalakritsi vaarallisempaa kuin makea lakritsi?
Ei suoraan – kyse on kahdesta eri ainesosasta. Ammoniumkloridi antaa suolaisen maun, kun taas glykyrritsiini vaikuttaa verenpaineeseen, ja molempia voi esiintyä sekä makeassa että suolaisessa lakritsissa vaihtelevina pitoisuuksina.
Miten tunnistan, sisältääkö tuote aitoa lakritsia?
Ainesosaluettelo kertoo tästä luotettavimmin. Jos tuotteessa mainitaan lakritsijuuriuute tai glykyrritsiini, kyse on aidosta lakritsista; pelkkä lakritsin aromi ei tarkoita samaa asiaa.
Yhteenveto
Lakritsi on kiinteä osa suomalaista makeiskulttuuria, eikä tutkimustieto anna aihetta luopua siitä kokonaan. Olennaista on ymmärtää, että kyse on glykyrritsiini-nimisestä yhdisteestä, jonka vaikutukset korostuvat vasta runsaassa ja pitkäaikaisessa käytössä. Pakkausmerkintöjen lukeminen, valikoiman vaihtelu ja tavallinen kohtuus riittävät useimmille – ja erityisryhmien kannattaa kiinnittää asiaan hieman tavallista enemmän huomiota.
